Kirjailija näkyvillä vaiko piilossa

Klassikot ovat klassikkoja, mutta monelta muultakin, kuin klassikon kirjoittajalta löytyy paljon hyviä kirjoja. Kirjoista edellä mainitut ovat toisinaan, jopa vaikeasti ymmärrettäviä, eikä kaikki edes lue niitä. Ja jälkimmäisestä löytyy mieluisimmat. 

Me ns. harraste runoilija- kirjoittajat emme ole usein tunnettuja senkään takia, että olemme "piilossa". Jos meidät "löydettäisiin" suosiota voisi olla monenkin kohdalla enempi. Onneksi meilläkin on lukijamme ja kannattajamme, kotipaikka-kunnallammekin. Ja yksi asia: Kyllä moni "oikea kirjailijakin" on julkaissut kirjoja omakustanteena. Ja kuka sen määrittää onko oikea vai ei? Sekö onko kirjalla kustantaja vaiko onko se omakustanne. 

Minä ainakin koen olevani runoilija, ilman lainausmerkkejä: Tämä sen jälkeen, kun yksi kirjailija minua sanoi lyyrikoksi. En kuitenkaan mainitse tämän kirjailijan nimeä, se ei ole asiassa oleellisinta. Ja hän jatkoi samaan hengen vetoon, että kyllä minua kirjailijakin olen! Joskus olen kuullut sanottavan, että omakustanne kirja jää usein muokkaamattomaksi, kun sitä ei kustantaja tee, ja on siksi jotenkin keskeneräinen. Minun mielestäni näin ei ole, vaan kaikkien  kirjoissa näkyy aina kirjoittajan keskeneräisyys. Ja saa näkyäkin. Ja Jos julkaisee useamman kirjan, näkee jopa kirjoittajan kehityksen kirjoittajana. 

 Loppujen lopuksi en halua laittaa runoilijoita tai kirjailijoita karsinoihin oikea tai ei oikea. Minulle on pääasia, että minä ja jokainen muu, joka tuntee kirjoittamisen ja itseilmaisun paloa saa tehdä sitä vapaasti. Minä arvostan jokaisen sellaisen tekstiä, joka kirjoittaa. On hän sitten julkaissut kirjansa kustantajan kautta tai omakustanteena. Tiedän ja uskon, että kummassakin tapauksessa työtä on tehty, että jälkeä syntyy. Ja myös ne, jotka eivät ole julkaisseet kirjoja ansaitsevat tekstejään luettavan ja arvostavan. Sama pätee taiteen tekoon. 

Kirjoissa klassikot ovat klassikoita ja voidaan toki silloin sanoa, että toiset ovat parempia, kuin toiset. Mutta voidaanko jakaa niin karkeasti, että ne ovat parempia, jotka toimivat kirjailijan ammatissa, saaden siitä palkkaa, kuin me, jotka emme tee tätä työksemme, vaan olemme näin ollen harrastajia. En tiedä, mutta varmaankin voidaan myös sanoa, että jokainen tykkää jostakin, ja se voi olla eri kirja, kuin se toisen tykkäämä. Onneksi on erilaisia kirjoittajia ja kirjoja. Sitä valinnan varaa!
- Sen enempää kantaa ottamatta muiden ajatuksiin, nämä tämän päivän ajatukset heräsivät kun eilen oli kuuntelemassa erään runoilijan ajatuksia kirjastossamme ja luin siellä olleiden ajatuksia tänään Facessa- * ej-P